sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Piilareista.

Tänään voisin kirjoittaa ummet ja lammet siitä, kuinka innoissani olen siitä kuinka hyvin meidän bändimme ensimmäinen sinkku on otettu vastaan. Ja miten siitä on kirjoiteltu niin paljon ja miten sitä on kuunneltu niin paljon. En ole vaan oikein osannut suhtautua siihen. Olen jotenkin edelleen jonkilaisessa usvassa koko tuon musiikkikuvion kanssa. 

Tuntuu siltä, että kaikki mitä tällä hetkellä tapahtuu bändin kanssa tapahtuu oikeasti jollekin toiselle. Parempi se kuitenkin on vaan uskoa, sillä jatkuvasti puhelimeni ilmoittaa minulle kun Facebook-sivulle tulee juusia tykkäyksiä, ja keikkapaikat yhtäkkiä vastailevat viesteihini.

Mutta en halua tänään puhua bändistä, siitä ehtii puhua taas joskus toiste. Haluan pitkästä aikaa puhua piilareista. On nimittäin niin, että minulla ja piilolinsseilläni tulee pian täyteen vuosi yhdessä. No joo, itseasiassa vuosipäivä on vasta toukokuun alussa, mutta ymmärrätte varmaan pointin. Olen ollut silmälaseista vapaa jo melkein vuoden.

Tämä teksti olkoon vaikka omistettu sinulle, joka haaveilet silmälasittomasta elämästä, mutta koet ylitsepääsemättömän vaikeaksi ottaa selvää mitä oikeasti vaatii päästä alkuun piilareiden saamisen kanssa. Tiedän että teitä on siellä, koska olin itsekin "piilaricurious" ainakin viisi vuotta ennen kuin uskalsin ottaa askeleen tuntemattomaan ja varata ajan optikolta. Kyllä se on ensimmäinen askel, varaa aika optikolta piilareita varten.

Ehkä yleisin ennakkoluulo, joka piilareihin liittyy on niiden epäkäytännöllisyys. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että ainoa epäkäytännöllinen asia piilareissa on se, että kun lähden matkalle, minun pitää ottaa mukaani pelkkien silmälasien sijasta sekä silmälasit, piilarikotelo, piilarineste, sekä itse piilarit. Jos käyttäisin kertakäyttöpiilareita, ei minun tarvitsisi raahata nestettä ja koteloa mukanani, mutta selitän pian miksi en käytä niitä.

Piilareiden silmään laittaminen ja niiden pois ottaminen on aluksi todella haastavaa. Lähinnä siksi, että omaan silmään koskeminen ei ole luonnollisimpia asioita mitä ihminen tekee. Haluan kuitenkin lohduttaa kertomalla, että että jopa kouluikäiset lapset oppii käyttämään piilareita. Luuletko oikeasti ettet sinä oppisi? Minäkin opin, pitkän harjoittelun kautta.

Miksi siis käytän kuukausipiilareita, enkä kerttiksiä? No lähinnä sen takia, että kuukausipiilarit ovat todella paljon halvempia. Laskin, että netistä tilattuna (halvimpia merkkejä käyttäen, huom. niissäkin laatu silti mielestäni hyvä) kerttikset tulisivat maksamaan minulle n. 30 euroa kuukaudessa, koska minulla on hajataitto. Kuukausipiilarit taas maksavat minulle n. 15 euroa kuukaudessa + linssinesteet, eli yhteensä vähän päälle 20 euroa kuukaudessa. Jos sinulla ei ole hajataittoa, onneksi olkoon, tulet selviämään paljon halvemmalla.

Suosittelen kaikille etsimään netistä edullisia piilareita. Piilarikauppoja on niin monelaisia kuin on piilareitakin. Ainoastaan selvittämällä löydät itsellesi sopivimman. Käytin tunteja arvosteluja lukien ja päädyin lopulta kuitenkin tilaamaan markkinoiden halvimpia piilareita, halvimmasta kaupasta, eikä minulla ole ollut koskaan pienintäkään ongelmaa tilauksieni tai itse tuotteen kanssa. Ei välttämättä kannata tyytyä ostamaan piilareita suoraan optikolta, sillä saatat joutua huijatuksi. Esim. oma optikkoni ei antanut minulle edes vaihtoehtoja, vaan myi minulle kalleimmat piilarit mitä markkinoilta löytyy. Terkkuja vaan jos luet tätä.

Elämäni silmälasivapaana on ollut mahtavaa. Sanottakoon ensin, että vuosi takana ja nolla silmätulehdusta. Elämä on ollut helpompaa ja huolettomampaa. Esim. urheileminen, kuten jalkapallon pelaaminen on ollut helpompaa ilman laseja, samoin juokseminen. Olen myös käynyt uimassa niin että olen oikeasti nähnytkin jotain ja mikä parasta, olen todella tyytyväinen ulkonäkööni ilman laseja. En ole enää se "rillipäähipsteri".

Silmälasit muodostuivat minulle nimittäin identiteetiksi, esineeksi joiden taakse piilouduin. On todella vapauttavaa olla 100% oma itseni, läsnä joka tilanteessa. Lisäksi olen huomannut, että saan työssäni huomattavasti enemmän hymyjä asiakkailta silmälasittomana. En tiedä, kai ihmisillä oli sitten vaikeuksia lukea ilmeitä niiden painavien kakkuloiden alta. Oli miten oli, suosittelen piilarielämää kaikille siitä kiinnostuneille. Kevät on hyvä aika aloittaa, sillä pian pääsee laittamaan ihan toisenlaiset lasit silmille, nääs aurinkolasit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti